芬兰的劳动力市场构成
芬兰的劳动力市场体系包括各类劳工立法、含地方一级（工作场所）的资方组织、员工组织之间的合作和协定。劳工立法构建了用工制度框架，而劳资集体协议（työehtosopimus，以下简称TES）则在很大程度上规范着工作生活中的实际层面。职业发展由三方面合作实现。这也就是说，资方、劳方及政府这三方参与到劳资谈判中。
劳方通过工会组织起来，而雇主也有自己的资方协会。这二者分别由总工会(työntekijaliitto)和雇主协会(työantajaliitto)组织起来。
劳工组织 | 集中协议 | 资方组织 |
总工会 | 劳资集体协议 | 雇主协会 |
员工利益代表/工会代表 | 地方一级的劳动工作合同 | 雇主 |
员工 | 劳动工作合同 | 雇主 |
总工会和雇主协会协商达成劳资集体协议（TES），雇员和雇主在工作正式开始前签定劳动工作合同。TES中所达成的权益条款都是最低权益条款，劳动工作合同中提供的权益不能低于集体协议中的相应条款。
劳工立法和TES中明确了什么是雇员的权利和义务，立法和TES中确定了诸如最低工资、工作时间、休假、病假期间工资及解聘条款。
所有级别的合同必须相互统一。在芬兰劳动关系权益条款是由不同级别的法规来确定，这也就是说高一级别的规定也可以替换低一级的规定。例如劳动合同中的工资不能低于TES所协商好的工资标准。劳动合同规范劳动关系，而立法和劳资集体协议则确定最低的权益条款。劳方和资方可以在合同中达成比TES更优惠的条款，比如说工资可以高于TES中所确定的数额。
当某一特定行业的雇主协会和总工会就雇用协议条款达成一致意见后，那么就产生了劳资集体协议。公共服务领域（市或中央的政府部门）有公务员集体协议。这些协议都有一个时间的限定，通常是一年，两年或是更长一点的时间。劳资集体协议和公务员集体协议（以下简称TES 和VES）对于制订双方即工会和雇主协会，以及它们的成员都有约束力。劳资集体协议甚至有普遍约束力，也就是说非雇主协会成员的雇主也必须遵守其中的条款。芬兰全国有大约200个不同的劳资集体协议。
TES规定了员工和雇主的权利和义务，诸如工资、工作时间、和谐工作秩序（在合同期限内不得组织针对协议的罢工）以及地方协议。 同样，公共部门的VES也规定了公共领域内员工和雇主的权利和义务。
Työmarkkinajärjestelmä
Suomen työmarkkinajärjestelmä perustuu työelämää säätelevään lainsäädäntöön sekä työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen ja paikallisen tason (työpaikoilla tapahtuvaan) yhteistyöhön ja sopimiseen. Työlainsäädäntö luo puitteet työelämän säännöille, mutta käytännön työelämää säädellään hyvin pitkälle myös työehtosopimuksilla (TES). Työelämän kehittämisessä tehdään kolmikantaista yhteistyötä. Se tarkoittaa, että työelämää koskevissa neuvotteluissa on mukana kolme tahoa: työnantajat, palkansaajat (=työntekijät) ja valtiovalta.
Työntekijät ovat järjestäytyneet työntekijäliittoihin ja työnantajat omiin työnantajaliittoihin. Sekä työntekijäliitot että työnantajaliitot ovat järjestäytyneet työntekijäjärjestöiksi ja työnantajajärjestöiksi.
Työntekijä- ja työnantajaliitot neuvottelevat työehtosopimuksen (TES) ja työntekijä ja työnantaja tekevät yhdessä työsopimuksen kun työ alkaa. Työehtosopimuksessa sovitut edut ovat aina vähimmäisetuja. Niitä ei voida alittaa työsopimuksessa.
Työlainsäädäntö ja työehtosopimukset säätävät, mitkä ovat työntekijöiden oikeudet ja velvollisuudet. Lainsäädäntö ja työehtosopimus (TES) määrittelevät esimerkiksi vähimmäispalkat, työajat, lomat, sairausajan palkat ja irtisanomisen ehdot.
Sopimusten täytyy olla keskenään yhdenmukaiset. Suomessa työsuhteen ehdot määräytyvät monien eri säädösten perusteella, jotka ovat järjestäytyneet hierarkisesti. Se tarkoittaa sitä, että ylempänä oleva säädös syrjäyttää alempana olevan säädöksen. Esim. palkka ei voi olla työsopimuksessa pienempi kuin mitä työehtosopimuksessa (TES) on sovittu. Työsuhteen ehdoista sovitaan työsopimuksessa, vähimmäisehdot määräytyvät kuitenkin lain ja työehtosopimuksen (TES) perusteella. Työnantaja ja työntekijä voivat työsopimuksessa sopia työehtosopimusta (TES) paremmista ehdoista. Esimerkiksi palkka voi olla suurempi kuin mitä työehtosopimuksessa (TES) on sovittu.
Kun työnantajaliitto ja työntekijäliitto sopivat yhdessä tiettyjen alan työehdoista, alalle syntyy työehtosopimus (TES). Julkisella sektorilla (kunta, valtio työnantajana) sovitaan virkaehtosopimus. Sopimukset sovitaan määräajaksi, yleensä vuodeksi tai kahdeksi tai pidemmäksikin ajaksi. Työ- ja virkaehtosopimus (TES ja VES) sitoo sopimuksen solmineita palkansaaja- ja työnantajaliittoja sekä niiden jäseniä. Työehtosopimus (TES) voi olla myös yleissitova. Tällöin myös työnantajaliittoon kuulumattomien työnantajien on noudatettava sopimusta työntekijöihinsä. Suomessa on valtakunnallisia työehtosopimuksia (TES) n. 200.
Työehtosopimus (TES) määrittelee työntekijän ja työnantajan oikeudet ja velvollisuudet esim. palkat, työajan, lomat, työrauhan (sopimuskauden aikana ei saa järjestää sopimukseen kohdistuvia lakkoja) sekä paikallisen sopimisen. Samalla tavalla julkisen sektorin (kunta, valtio) virkaehtosopimus (VES) määrittelee julkiselle sektorille työntekijän ja työnantajan oikeuksia ja velvollisuuksia.
